Luennon edistyminen
0% Suoritettu

Sisäistämismenetelmän tarkoitus on tehdä oikeustieteellisen valintakoekirjojen tekstin opettelusta mahdollisimman tehokasta. Valintakoekirjallisuuden oppiminen nähdään sisäistämismenetelmässä vaihe vaiheelta etenevä prosessina.

Valintakokeeseen lukiessa tietoa omaksutaan systemaattisesti kerroksittain. Tekstiä ei omaksuta sellaisessa vaikeaselkoisessa muodossa kuin se on kirjoitettu, vaan asiat siivutetaan helpommin omaksuttaviin osiin.

Sisäistämismenetelmää käyttäessä tekstiä työstetään systemaattisesti niin, että olennaisempia asioita toistaan kymmeniä kertoja ja epäolennaisemmat asiat vain pääpiirteissään.

Sisäistämismenetelmän vaiheet

Sisäistämismenetelmä voidaan jakaa vaiheisiin, jotka kuvaavat oppimisprosessin etenemistä.

  1. Kokonaisuuden hahmottaminen
  2. Sisällön jäsentely
  3. Ymmärtäminen
  4. Pysyvän muistijäljen saavuttaminen
Oikeustieteen valintakokeeseen lukeminen - sisäistämisvaihe
Sisäistämismenetelmässä asioiden opettelussa edetään systemaattisesti.

1. Kokonaisuuden hahmottaminen

Kokonaisuuden hahmottamisessa on kyse siitä, että teksti pyritään omaksumaan aluksi pääpiirteissään kokonaisuutena. Hahmotusvaiheessa on mahdollisuus käyttää apuna erilaisia lukustrategioita, jotka tukevat luetun ymmärrystä.

Hahmottamisvaiheessa idea on ymmärtää teksti. Tekstin hahmottaminen on välttämätön edellytys sille, että sisältöä on mahdollista jäsennellä helpommin opittaviin kokonaisuuksiin.

Kaikkea ei ole olennaista ymmärtää syvällisellä tasolla. Idea on pikemmin pyrkiä ymmärtämään asiat pintapuolisesti.

Kokonaisuuden hahmottamisessa on kyse myös siitä, että osaa yhdistää asiat oikeaan yhteyteen. Historialliset tapahtumat tulee sijoittaa mielessä oikealle vuosisadalle, ja oikeusnormit oikealle oikeudenalalle.

Uutta tietoa rakennetaan aiemman opitun tiedon päälle. Kokonaisuuden hahmottamisessa on keskeistä tiedostaa, minkä otsikon tai aiheen alle asia liittyy.

2. Sisällön jäsentely

Sisällön jäsentelyssä kyseenalaistetaan kirjoittajan asioiden esittämisjärjestys ja etsitään asioiden välisiä yhteyksiä.

Tekstiä ei pidä nielaista sellaisena kuin valintakoekirjojen kirjoittajat yrittävät sitä tarjoilla. Valintakoekirjoissa asioita ei ole jäsennelty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Punaiset langat on pätkitty. Hakijan tehtävä on kuroa langanpätkät yhteen.

Tekstin jäsentämisessä teksti järjestetään hierarkkiseksi kokonaisuudeksi. Asiat pinotaan päällekkäin asiakokonaisuuksien mukaan niin, että niiden yhteydet aukenevat.

Valintakoekirjoissa yksinkertaisetkin asiat on kerrottu suhteelliseen monimutkaisesti niin, että asioiden yhteydet eivät avaudu kunnolla, vaikka kirjoja lukisi useita kertoja läpi.

Teksti on kuin harmaata massaa, jossa olennaiset asiat hautautuvat selostusten sekaan. Teksti on kyllä helposti ymmärrettävää mutta vaikeasti sisäistettävää.

Tekstin avaukset ovat paras työkalu auttamaan sisällön jäsentelyssä.

3. Ymmärtäminen eli opetteluvaihe

Monelle hakijalle tulee yllätyksenä se, millaista tarkkuutta valintakokeessa edellytetään. Omin sanoin asioista kertominen ei tuo juurikaan pisteitä. Kirjan ilmaisu on pystyttävä toistamaan sillä tarkkuudella, että asiasisältö ei muutu.

Tarkkuus voi muistuttaa jossain olennaisissa kohdissa sanatarkkaa osaamista. Koko kirjaa ei ole tarpeen kuitenkaan opetella sanatarkasti ulkoa.

Jäsentelyvaiheessa erotellaan ne asiat, jotka on osattava tarkasti. Värikoodaus auttaa hahmottamaan sitä, millä täsmällisyyden tasolla asia on opeteltava.

Tämän jälkeen asiat on opeteltava. Asia on ymmärretty vasta sitten, kun sen pystyy opettamaan muille kirjoihin katsomatta.

Valintakoekirjojen useaan kertaan lukeminen voi saada aikaan valheellisen tuntemuksen asioiden ymmärtämisestä. Asiat alkavat tuntua tutuilta, mutta ilman kirjaa asioita ei pysty toistamaan riittävällä tarkkuudella.

Asioiden riittävän tarkka opettelu vie aikaa. Jo lukusuunnitelmassa pitää huomioida, että opettelun osuus on riittävän suuri. 

Muistisääntöjen rakentaminen kuuluu opetteluun. Muistisäännöt voivat toimia varmistuksen varmistuksena siitä, että muistaa asian oikein.

4. Pysyvä muistijälki

Pysyvän muistijäljen saavuttaminen on sisäistämisen viimeinen vaihe. Pysyvä muistijälki syntyy asioiden kertaamisella.

Vaikka asiat olisi hyvin opetellut, ne unohtuvat hyvin nopeasti, jos ei pidä kertauksesta huolta.

Oikein jaksotettu kertaus auttaa muistamaan asiat. Hyvin olennaista on, miten kertaa asiat.

Mitä aktiivisempi kertaamisen muoto on, sitä hyödyllisempää kertaus on. Passiivista kertaustakin voi käyttää, mutta aktiivisten kertausmuotojen käyttäminen on olennaista.

Aktiivisia kertaamismuotoja ovat mm. harjoitustehtävien tekeminen sekä muistikorttien tekeminen ja laatiminen.

Harjoitustehtävistä kirjalliset tehtävät ovat tässä suhteessa monivalintoja hyödyllisempiä.