Luennon edistyminen
0% Suoritettu

Sisäistämismenetelmän tarkoitus on tehdä oikeustieteellisen valintakoekirjojen tekstin opettelusta mahdollisimman tehokasta. Valintakoekirjallisuuden oppiminen nähdään sisäistämismenetelmässä vaihe vaiheelta etenevä prosessina.

Valintakokeeseen lukiessa tietoa omaksutaan systemaattisesti kerroksittain. Tekstiä ei omaksuta sellaisessa vaikeaselkoisessa muodossa kuin se on kirjoitettu, vaan asiat siivutetaan helpommin omaksuttaviin osiin.

Sisäistämismenetelmää käyttäessä tekstiä työstetään systemaattisesti niin, että olennaisempia asioita toistaan kymmeniä kertoja ja epäolennaisemmat asiat vain pääpiirteissään.

Sisäistämismenetelmän vaiheet

Sisäistämismenetelmä voidaan jakaa vaiheisiin, jotka kuvaavat oppimisprosessin etenemistä.

  1. Kokonaisuuden hahmottaminen
  2. Sisällön jäsentely
  3. Ymmärtäminen
  4. Pysyvän muistijäljen saavuttaminen
Oikeustieteen valintakokeeseen lukeminen - sisäistämisvaihe
Sisäistämismenetelmässä asioiden opettelussa edetään systemaattisesti.

1. Kokonaisuuden hahmottaminen

Kokonaisuuden hahmottamisessa on kyse siitä, että teksti pyritään omaksumaan aluksi pääpiirteissään kokonaisuutena. Hahmotusvaiheessa on mahdollisuus käyttää apuna erilaisia lukustrategioita, jotka tukevat luetun ymmärrystä.

Hahmottamisvaiheessa idea on ymmärtää teksti. Tekstin hahmottaminen on välttämätön edellytys sille, että sisältöä on mahdollista jäsennellä helpommin opittaviin kokonaisuuksiin.

Kaikkea ei ole olennaista ymmärtää syvällisellä tasolla. Idea on pikemmin pyrkiä ymmärtämään asiat pintapuolisesti.

Kokonaisuuden hahmottamisessa on kyse myös siitä, että osaa yhdistää asiat oikeaan yhteyteen. Historialliset tapahtumat tulee sijoittaa mielessä oikealle vuosisadalle, ja oikeusnormit oikealle oikeudenalalle.

Uutta tietoa rakennetaan aiemman opitun tiedon päälle. Kokonaisuuden hahmottamisessa on keskeistä tiedostaa, minkä otsikon tai aiheen alle asia liittyy.

2. Sisällön jäsentely

Sisällön jäsentelyssä kyseenalaistetaan kirjoittajan asioiden esittämisjärjestys ja etsitään asioiden välisiä yhteyksiä.

Tekstiä ei pidä nielaista sellaisena kuin valintakoekirjojen kirjoittajat yrittävät sitä tarjoilla. Valintakoekirjoissa asioita ei ole jäsennelty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Punaiset langat on pätkitty. Hakijan tehtävä on kuroa langanpätkät yhteen.

Tekstin jäsentämisessä teksti järjestetään hierarkkiseksi kokonaisuudeksi. Asiat pinotaan päällekkäin asiakokonaisuuksien mukaan niin, että niiden yhteydet aukenevat.

Valintakoekirjoissa yksinkertaisetkin asiat on kerrottu suhteelliseen monimutkaisesti niin, että asioiden yhteydet eivät avaudu kunnolla, vaikka kirjoja lukisi useita kertoja läpi.

Teksti on kuin harmaata massaa, jossa olennaiset asiat hautautuvat selostusten sekaan. Teksti on kyllä helposti ymmärrettävää mutta vaikeasti sisäistettävää.

Tekstin avaukset ovat paras työkalu auttamaan sisällön jäsentelyssä.

3. Ymmärtäminen eli opetteluvaihe

Monelle hakijalle tulee yllätyksenä se, millaista tarkkuutta valintakokeessa edellytetään. Omin sanoin asioista kertominen ei tuo juurikaan pisteitä. Kirjan ilmaisu on pystyttävä toistamaan sillä tarkkuudella, että asiasisältö ei muutu.

Tarkkuus voi muistuttaa jossain olennaisissa kohdissa sanatarkkaa osaamista. Koko kirjaa ei ole tarpeen kuitenkaan opetella sanatarkasti ulkoa.

Jäsentelyvaiheessa erotellaan ne asiat, jotka on osattava tarkasti. Värikoodaus auttaa hahmottamaan sitä, millä täsmällisyyden tasolla asia on opeteltava.

Tämän jälkeen asiat on opeteltava. Asia on ymmärretty vasta sitten, kun sen pystyy opettamaan muille kirjoihin katsomatta.

Valintakoekirjojen useaan kertaan lukeminen voi saada aikaan valheellisen tuntemuksen asioiden ymmärtämisestä. Asiat alkavat tuntua tutuilta, mutta ilman kirjaa asioita ei pysty toistamaan riittävällä tarkkuudella.

Asioiden riittävän tarkka opettelu vie aikaa. Jo lukusuunnitelmassa pitää huomioida, että opettelun osuus on riittävän suuri. 

Muistisääntöjen rakentaminen kuuluu opetteluun. Muistisäännöt voivat toimia varmistuksen varmistuksena siitä, että muistaa asian oikein.

4. Pysyvä muistijälki

Pysyvän muistijäljen saavuttaminen on sisäistämisen viimeinen vaihe. Pysyvä muistijälki syntyy asioiden kertaamisella.

Vaikka asiat olisi hyvin opetellut, ne unohtuvat hyvin nopeasti, jos ei pidä kertauksesta huolta.

Oikein jaksotettu kertaus auttaa muistamaan asiat. Hyvin olennaista on, miten kertaa asiat.

Mitä aktiivisempi kertaamisen muoto on, sitä hyödyllisempää kertaus on. Passiivista kertaustakin voi käyttää, mutta aktiivisten kertausmuotojen käyttäminen on olennaista.

Aktiivisia kertaamismuotoja ovat mm. harjoitustehtävien tekeminen sekä muistikorttien tekeminen ja laatiminen.

Harjoitustehtävistä kirjalliset tehtävät ovat tässä suhteessa monivalintoja hyödyllisempiä.

Tervetuloa Lähtölaukaus-kurssille ja oikikseen hakijoiden sisäpiiriin!

Tarjoamme sinulle Lähtölaukaus-kurssin maksutta. Lisäksi saat oikikseen hakijoiden sisäpiiriin kuuluvaa tietoa sekä oppimiseen, juridiikkaan ja oikeustieteelliseen hakemiseen liittyvien kurssien ja palveluiden mainontaa.

Osallistuminen

Kurssi on toteutetut niin, että saat sähköpostiisi luennon sisällön yhteenvedon ja linkin kurssisisältöön. Kurssille osallistuminen ei edellytä käyttäjätunnusta. Sinun tulee antaa osallistumista varten sähköpostiosoitteesi ja etunimesi. Mikäli annetuissa tiedoissa on virheitä, niin osallistumisoikeus evätään.

Kuulut ilmoittautumisesta alkaen oikikseen hakijoiden sisäpiiriin.

Kurssin sisältö

Lähtölaukaus-kurssi kostuu lyhyistä ja ytimekkäistä videoista, tehtäväesimerkeistä ja erilaisista ohjeistuksista. Luennot ovat miniluentoja.

Kurssi alkaa 7.1.2023, jolloin toimitamme ensimmäisen johdantovideon. Jos ilmoittaudut vasta tämän jälkeen Lähtölaukaus-kurssille, saat ensimmäisen videon noin vuorokauden kuluttua ja seuraavat miniluennot 14 päivän sisällä liittymisestä.

Kurssi kostuu seuraavista miniluennoista:

  1. Johdanto (julkaistaan 7.1.2023)
  2. Lukutekniikka (julkaistaan 11.1.2023)
  3. Vastaustekniikka (julkaistaan 16.1.2023)
  4. Fiksumpi tapa treenata (julkaistaan 20.1.2023)

Esimerkkitehtävä toimitetaan vastaustekniikkaa käsittelevän videon yhteydessä. Perusosioiden lisäksi kurssiin voi kuulua lisäaineistoa.

Sisällön laatu ja muutokset

Palveluntarjoajalla on oikeus tehdä sisältöön muutoksia ja päivityksiä sisällön laadun parantamiseksi, juridisten seikkojen takia tai uuden tiedon päivittämiseksi. Palveluntarjoajalla ei ole velvollisuutta toimittaa päivityksistä sisältöön.

Palveluntarjoajalla on lakisääteinen virhevastuu palvelun toiminnasta.

Digitaalisen sisällön käyttäminen

Sisällön käyttäminen edellyttää kolmannen osapuolen markkinointi- ja tilastoevästeiden hyväksymistä. Sisältö on käytettävissä yleisimmillä päivitetyillä selaimilla mobiililaitteilla ja tietokoneilla.

Sisältö on käytettävissä vähintään 14 päivän ajan kurssin alkamisesta.

Osallistumisen ja suostumuksen peruutus

Voit koska tahansa poistua sähköpostilistalta sähköpostin alaosasta löytyvän linkin kautta. Jos poistut listalta, sinun tulee pidättäytyä käyttämästä digitaalista sisältöä tai palvelua ja saattamasta sitä kolmansien osapuolten saataville.

Tekijänoikeuksien kunnioittaminen

Saat ei-yksinomaisen määräaikaisen käyttöoikeuden sisältöön yksityistä käyttöä varten.

Kurssin sisältö on suojattu tekijänoikeuksilla ja muilla immateriaalioikeuksilla. Sinulla ei ole oikeutta kopioida tai levittää suojattua sisältöä ilman erillistä lupaa. Sisältö on suojattu teknisellä suojauksella. Tekijänoikeuksien rikkomisesta seuraa automaattisesti korvausvelvollisuus.

Yksityisyytesi kunnioittaminen

Kunnioitamme yksityisyyttäsi. Käsittelemme henkilötietojasi tietosuojaselosteemme mukaisissa käyttötarkoituksissa. Sinulla on tietosuojaselosteessa ilmenevät oikeudet henkilötietoihisi.

Palveluntarjoaja

Lekantti Oy
Eteläesplanadi 2
00130 Helsinki Finland
[email protected]
0400 864 825
Y-tunnus: 3108056-8

Päivitetty 1.11.2022