Luennon edistyminen
0% Suoritettu

Oikeustieteellisten tiedekuntien suomenkielisiin oikeusnotaarin koulutusohjelmiin haki vuonna 2021 päähaun kautta yhteensä 4 725 ensisijaista hakijaa, ja kaikkia hakijoita oli 5953. Päähaun lisäksi oikeusnotaarin koulutusohjelmiin haettiin avoimen väylän ja oikeusgurukilpailun kautta.

Päähaun aloituspaikoista 40 prosenttia jaetaan todistusvalinnan pisteiden perusteella ja 60 prosenttia valintakokeen tuloksen perusteella. Vuonna 2021 aloituspaikkoja päähaussa oli yhteensä 567. Aloituspaikkoja todistuksella hakeville oli varattu 226 ja valintakokeen kautta hakeville 341.

Valintakokeessa toisen vaiheen tarkastukseen oli varattu paikka 1023 hakijan vastaukselle. Toisen vaiheen tarkastuksesta tuli saada vähintään puolet pisteistä. Jos kirjallista tehtävistä sai vähintään puolet pisteistä, laskettiin tämän jälkeen ensimmäisen vaiheen ja toisen vaiheen pisteet yhteen. Tämän yhteispistemäärän perusteella opiskelupaikat jaettiin hakutoivejärjestyksessä.

Jos kirjallisista tehtävistä ei saanut vähintään puolia pisteitä, ei tullut valituksi, vaikka sai enemmän yhteispisteitä kuin valituksi tulleet. Yhteispisteiden lisäksi myös ensikertalaisuuskiintiö voi vaikuttaa joidenkin hakijoiden kohdalla valintaan. Valituista 75 prosentin tulee olla ensikertalaisia. Käytännössä ensikertalaisia on jo lähtökohtaisesti valtaosa hakijoista, joten ensikertalaisuuskiintiön merkitys kokonaisuudessa on pieni.

Oikaisuvaatimusten takia valittujen opiskelijoiden todellinen määrä on korkeampi kuin aloituspaikkojen määrä. Vuonna 2021 opiskelupaikan vastaanotti oikeustieteellisien tiedekuntien suomenkielisiin oikeusnotaarin koulutusohjelmiin 579 tulevaa opiskelijaa.

Oikeustieteellisen sisäänpääsyprosentin laskeminen ei ole aivan yksinkertaista, koska prosentin voi laskea monesta eri luvusta. Mielenkiitoista on tietysti laskea sisäänpääsyprosentti valintakokeen kautta hakeville. Tällöin hakijoiden kokonaismäärästä on vähennettävä todistuksen kautta valitut. Tätä lukua verrataan oikeustieteellisessä opiskelupaikan vastaanottaneiden määrään, josta on vähennetty todistuksen perusteella valitut.

Kaikista hakijoista pääsee sisään valintakokeen kautta 353/5727 ≈ 6,2 %.

Hakijatilastot oikeustieteelliseen

Hakijatilastoja tulkittaessa kannattaa huomioida, että kaikki oikeustieteelliseen hakijat eivät ole hakemassa ensisijaisesti oikeustieteelliseen. Oikeustieteelliseen voidaan hakea opiskelemaan esimerkiksi sen takia, että työttömyystuet säilyvät, vaikka todellisuudessa hakijalla ei ole aikomustakaan lukea valintakokeisiin.

Aloituspaikkoja yliopistoissa on vähemmän kuin opintonsa aloittavia, koska todelliseen paikkamäärään vaikuttavat oikaisuvaatimukset sekä erilaiset hakuprosessissa tapahtuneet virheet.

Vuonna 2020 aloituspaikkojen määrää kasvatettiin kesken hakuprosessin. Valituksi tuli huomattavasti aloituspaikkoja enemmän hakijoita siitä syystä, että valintakokeen tarkastuksessa oli käytetty monivalinnoissa virheellistä sapluunaa (ns. Excel-moka). Virhe oikaistiin siten, että virheellisen tarkastuksen perusteella valitut saivat pitää paikkansa ja oikean sapluunan perusteella valituksi tulevat saivat virheen oikaisun jälkeen paikan.

Kaikki hakijatEnsisijaiset hakijatKaikki aloituspaikatOpiskelupaikan vastaanottaneet
202159524725567579
202064055235519618
201960275256523537
201857455016519540
201755054686536546

Todistusvalinta ja valintakoevalinta

Todistusvalinta otettiin oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa käyttöön vuonna 2019, jolloin yhteispisteistä luovuttiin. Vuoteen 2018 oli käytössä yhteispistekiintiö ja koepistekiintiö. Yhteispistekiintiössä huomioitiin sekä todistuksesta saatavat pisteet että valintakokeen pisteet. Lisäksi oli erillinen koepistekiintiö.

Valintatavan muutoksen takia eri vuosien tilastoja ei pysty suoraan vertailemaan. Hakutavan muutoksessa suurin häviäjä on hakija, joka ei ole kirjoittanut L:n tai E:n arvosanoilla paljon pisteitä tuottavia aineita. Lisäksi esimerkiksi yhteiskuntaopin L:n painoarvo on vähentynyt. Yksittäisistä aineista voi riittää M, mutta käytännössä M:n papereista ei ole mitään hyötyä nykyisessä valintatavassa.

Hakutavan muutoksen hyötyjä on hyvillä arvosanoilla ylioppilastutkinnon suorittanut hakija. Tieto todistusvalinnalla valituista tulee kuitenkin vasta muutamia päiviä ennen valintakoetta, joten E:n tuntumaan kirjoittaneen kannattaa valmistautua lähtökohtaisesti valintakokeeseen.

Vuonna 2019 todistusvalinnan osuus oli noin 20 % aloituspaikoista. Vuosina 2020–2022 todistusvalinnan osuus on noin 40 % aloituspaikoista.

Todistusvalinta / paikatTodistusvalinta / %Valintakoevalinta / paikatValintakoevalinta / valitut
202122640 %341353
202020740 %312411
201911020 %413427
201800519*540
201700536*546
*Vuoteen 2018 asti oli käytössä yhteispistevalinta ja valintakoevalinta. Valtaosa hakijoista valittiin todistuspisteiden ja valintakoepisteiden yhteistuloksen perusteella.

Sisäänpääsyprosentti oikeustieteelliseen

Sisäänpääsyprosentin laskeminen oikeustieteelliseen ei ole kovin yksinkertaista, jos sisäänpääsyprosentin perusteella halutaan selvittää todennäköisyyttä päästä sisään oikeustieteelliseen.

Oikeustieteelliseen hakee vuosittain tuhansia haamuhakijoita, jotka aiheuttavat tilastollista harhaa sisäänpääsyprosenttiin. Valintakokeeseen osallistuu valtaosa hakijoista, mutta tuhansia hakijoita tippuu pois ennen valintakoetta. Osa hakijoista hakee oikeustieteelliseen toissijaisena vaihtoehtona.

Seuraavassa taulukossa on käytetty kaikkia hakijoita ja paikkansa vastaanottaneita hakijoita. Sisäänpääsyprosenttia ei ole laskettu teoreettisten aloituspaikkojen perusteella.

Sisäänpääsyprosentti kaikki hakijat: Sisäänpääsyprosentti on laskettu vertaamalla kaikkia opiskelupaikan oikeustieteellisen päähaun kautta vastaanottaneita hakijoita sekä kaikkia oikeustieteelliseen hakeneita.

Sisäänpääsyprosentti valintakokeen kautta: Sisäänpääsyprosentti on laskettu vertaamalla kaikkia opiskelupaikan oikeustieteellisen valintakokeen kautta vastaanottaneita hakijoita sekä kaikkia oikeustieteelliseen hakeneita lukuun ottamatta todistusvalinnan kautta hyväksyttyjä.

Teoreettinen sisäänpääsyprosentti: Sisäänpääsyprosentti on laskettu vertaamalla valintakokeeseen varattuja aloituspaikkoja sekä kaikkia oikeustieteelliseen hakeneita lukuun ottamatta todistusvalinnan kautta hyväksyttyjä.

Sisäänpääsyprosentti
valintakokeen kautta
Sisäänpääsyprosentti
kaikki hakijat
Teoreettinen
sisäänpääsyprosentti (valintakoe)
20216,2 %9,7 %6,0 %
20206,6 %9,6 %5,0 %
20197,2 %8,9 %7,0 %
20189,4 %
20179,9 %

Kaikki hakijat eivät osallistu pääsykokeisiin, joten tosissaan hakemalla todennäköisyys päästä sisään oikeustieteelliseen valintakokeen kautta on suurempi. Tosissaan olevien hakijoiden selvittäminen onnistuu parhaiten vertaamalla valintakokeeseen osallistuneita sekä valintakokeen kautta valittuja.

Vuonna 2020 valintakokeeseen osallistui 4506 hakijaa. Valintakokeen kautta valittiin lopulta 411 hakijaa. Näin laskettuna valintakokeen kautta hakevien sisäänpääsyprosentti nouseekin jo 9,1 %:iin. Kaikista hakijoista noin 65–75 prosenttia osallistuu kokeeseen. Näistäkin hakijoista osa on sellaisia, jotka käyvät vain katselemassa koetta.

20172018201920202021
Sisäänpääsyprosentti
valintakokeen kautta
(ensisijaiset hakijat)
11,7 %*10,8 %*8,3 %8,2 %7,8 %
* Vuoteen 2018 asti jokainen hakija suoritti valintakokeen, mutta todistuksen pisteet laskettiin yhteispistekiintiöön. Vain valintakokeeseen osallistumalla todennäköisyys oli pienempi.

Kaikki hakijat sisältävät hakijat, jotka ovat hakeneet ainakin yhteen suomenkieliseen oikeusnotaarin koulutusohjelmaan. Kukin hakija on huomioitu kerran. Vipunen.fi ilmoittaa kaikkien hakijoiden määräksi 5952 ja Oikeustieteet.fi 5953. (Tämä tarkoittaneen, että hakijoista 5952 oli ihmisiä ja 1 kummituksia.)

Ensisijainen hakija tarkoittaa hakijaa, jonka ensimmäinen hakutoive on ollut jokin suomenkielinen oikeusnotaarin koulutusohjelma.

Ensikertalainen hakija tarkoittaa hakijaa, joka ei ole aikaisemmin suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eikä vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai on ottanut opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa. (Yliopistolaki 36 b § 1 momentti.)