Luennon edistyminen
0% Suoritettu
Oikeustieteellisen aloituspaikat ja hakijamäärä

Oikeustieteellisen aloituspaikat 2023

Päähaun aloituspaikoista 40 prosenttia jaetaan todistusvalinnan pisteiden perusteella ja 60 prosenttia valintakokeen tuloksen perusteella. Vuonna 2023 aloituspaikkoja päähaussa on Opintopolun mukaan yhteensä 510. Aloituspaikkoja on 12 vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin oli 522 aloituspaikkaa. Aloituspaikkoja todistuksella hakeville on varattu Opintopolun mukaan 204 ja valintakokeen kautta hakeville 306.

Aloituspaikat 2023 (suluissa aloituspaikkojen muutos vuoteen 2022 verrattuna)

VaasaHelsinkiTurkuJoensuuRovaniemi
Todistusvalinta16 (+6)6448 (-10)2056
Valintakoevalinta24 (+8)9672 (-16)3084
Yhteensä40 (+14)160120 (-26)50140
Opintopolku
VaasaHelsinkiTurkuJoensuuRovaniemi
Avoin väylä252520* (-4)3010
*Ensikertalaisille 10 paikkaa.

Avoimen väylän kautta on yhteensä paikkoja jaossa 110.

VaasaHelsinkiTurkuJoensuuRovaniemi
Oikeusguru00011

Oikeusguru-kilpailun kahdelle parhaalle on varattu yhteensä 2 opiskelupaikkaa.

Kaiken kaikkiaan opiskelupaikkoja oikeustieteelliseen on jaossa vuonna 2023 yhteensä 622. Paikkoja on jaossa 16 vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin paikkoja oli 638. Opiskelupaikan vastaanottavia voi kuitenkin lopulta olla enemmän kuin aloituspaikkoja.

Oikeustieteellisen hakijamäärä 2022

Oikeustieteellisten tiedekuntien suomenkielisiin oikeusnotaarin koulutusohjelmiin haki vuonna 2022 päähaun kautta yhteensä 4 098 ensisijaista hakijaa, ja kaikkia hakijoita oli 5277. Ensisijaisia hakijoita oli 13,27 % vähemmän kuin vuonna 2021. Kaikkien hakijoiden määrä laski puolestaan 11,36 % vuoteen 2021 verrattuna.

Helsingin yliopisto hakijamäärä (Helsinki, suomi)

Vuonna 2022 ensisijaisia hakijoita oli 2124.

Hakijoita 2022Hakijoita 2021Muutos
34503916-11,90 %

Helsingin yliopisto hakijamäärä (Vaasa, suomi)

Vuonna 2022 ensisijaisia hakijoita oli 108.

Hakijoita 2022Hakijoita 2021Muutos
19482028-3,90 %

Itä-Suomen yliopisto hakijamäärä (Joensuu, suomi)

Vuonna 2022 ensisijaisia hakijoita oli 390.

Hakijoita 2022Hakijoita 2021Muutos
27913234-13,70 %

Turun yliopisto hakijamäärä (Turku, suomi)

Vuonna 2022 ensisijaisia hakijoita oli 1095.

Hakijoita 2022Hakijoita 2021Muutos
36124080-12,96 %

Lapin yliopisto hakijamäärä (Rovaniemi, suomi)

Vuonna 2022 ensisijaisia hakijoita oli 378.

Hakijoita 2022Hakijoita 2021Muutos
28883578-19,28 %

Oikeustieteellisen hakijamäärä 2021

Oikeustieteellisten tiedekuntien suomenkielisiin oikeusnotaarin koulutusohjelmiin haki vuonna 2021 päähaun kautta yhteensä 4 725 ensisijaista hakijaa, ja kaikkia hakijoita oli 5953. Päähaun lisäksi oikeusnotaarin koulutusohjelmiin haettiin avoimen väylän ja Oikeusguru-kilpailun kautta.

Päähaun aloituspaikoista 40 prosenttia jaetaan todistusvalinnan pisteiden perusteella ja 60 prosenttia valintakokeen tuloksen perusteella. Vuonna 2021 aloituspaikkoja päähaussa oli yhteensä 567. Aloituspaikkoja todistuksella hakeville oli varattu 226 ja valintakokeen kautta hakeville 341.

Valintakokeessa toisen vaiheen tarkastukseen oli varattu paikka 1023 hakijan vastaukselle. Toisen vaiheen tarkastuksesta tuli saada vähintään puolet pisteistä. Jos kirjallista tehtävistä sai vähintään puolet pisteistä, laskettiin tämän jälkeen ensimmäisen vaiheen ja toisen vaiheen pisteet yhteen. Tämän yhteispistemäärän perusteella opiskelupaikat jaettiin hakutoivejärjestyksessä.

Jos kirjallisista tehtävistä ei saanut vähintään puolia pisteitä, ei tullut valituksi, vaikka sai enemmän yhteispisteitä kuin valituksi tulleet. Yhteispisteiden lisäksi myös ensikertalaisuuskiintiö voi vaikuttaa joidenkin hakijoiden kohdalla valintaan. Valituista 75 prosentin tulee olla ensikertalaisia. Käytännössä ensikertalaisia on jo lähtökohtaisesti valtaosa hakijoista, joten ensikertalaisuuskiintiön merkitys kokonaisuudessa on pieni.

Oikaisuvaatimusten takia valittujen opiskelijoiden todellinen määrä on korkeampi kuin aloituspaikkojen määrä. Vuonna 2021 opiskelupaikan vastaanotti oikeustieteellisien tiedekuntien suomenkielisiin oikeusnotaarin koulutusohjelmiin 579 tulevaa opiskelijaa.

Oikeustieteellisen sisäänpääsyprosentin laskeminen ei ole aivan yksinkertaista, koska prosentin voi laskea monesta eri luvusta. Mielenkiitoista on tietysti laskea sisäänpääsyprosentti valintakokeen kautta hakeville. Tällöin hakijoiden kokonaismäärästä on vähennettävä todistuksen kautta valitut. Tätä lukua verrataan oikeustieteellisessä opiskelupaikan vastaanottaneiden määrään, josta on vähennetty todistuksen perusteella valitut.

Kaikista hakijoista pääsee sisään valintakokeen kautta 353/5727 ≈ 6,2 %.

Hakijatilastot oikeustieteelliseen

Hakijatilastoja tulkittaessa kannattaa huomioida, että kaikki oikeustieteelliseen hakijat eivät ole hakemassa ensisijaisesti oikeustieteelliseen. Oikeustieteelliseen voidaan hakea opiskelemaan esimerkiksi sen takia, että työttömyystuet säilyvät, vaikka todellisuudessa hakijalla ei ole aikomustakaan lukea valintakokeisiin.

Aloituspaikkoja yliopistoissa on vähemmän kuin opintonsa aloittavia, koska todelliseen paikkamäärään vaikuttavat oikaisuvaatimukset sekä erilaiset hakuprosessissa tapahtuneet virheet.

Vuonna 2020 aloituspaikkojen määrää kasvatettiin kesken hakuprosessin. Valituksi tuli huomattavasti aloituspaikkoja enemmän hakijoita siitä syystä, että valintakokeen tarkastuksessa oli käytetty monivalinnoissa virheellistä sapluunaa (ns. Excel-moka). Virhe oikaistiin siten, että virheellisen tarkastuksen perusteella valitut saivat pitää paikkansa ja oikean sapluunan perusteella valituksi tulevat saivat virheen oikaisun jälkeen paikan.

Kaikki hakijatEnsisijaiset hakijatKaikki aloituspaikatOpiskelupaikan vastaanottaneet
202252774098522528
202159524725567579
202064055235519618
201960275256523537
201857455016519540
201755054686536546

Todistusvalinta ja valintakoevalinta

Todistusvalinta otettiin oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa käyttöön vuonna 2019, jolloin yhteispisteistä luovuttiin. Vuoteen 2018 oli käytössä yhteispistekiintiö ja koepistekiintiö. Yhteispistekiintiössä huomioitiin sekä todistuksesta saatavat pisteet että valintakokeen pisteet. Lisäksi oli erillinen koepistekiintiö.

Valintatavan muutoksen takia eri vuosien tilastoja ei pysty suoraan vertailemaan. Hakutavan muutoksessa suurin häviäjä on hakija, joka ei ole kirjoittanut L:n tai E:n arvosanoilla paljon pisteitä tuottavia aineita. Lisäksi esimerkiksi yhteiskuntaopin L:n painoarvo on vähentynyt. Yksittäisistä aineista voi riittää M, mutta käytännössä M:n papereista ei ole mitään hyötyä nykyisessä valintatavassa.

Hakutavan muutoksen hyötyjä on hyvillä arvosanoilla ylioppilastutkinnon suorittanut hakija. Tieto todistusvalinnalla valituista tulee kuitenkin vasta muutamia päiviä ennen valintakoetta, joten E:n tuntumaan kirjoittaneen kannattaa valmistautua lähtökohtaisesti valintakokeeseen.

Vuonna 2019 todistusvalinnan osuus oli noin 20 % aloituspaikoista. Vuosina 2020–2022 todistusvalinnan osuus on noin 40 % aloituspaikoista.

Todistusvalinta / paikatTodistusvalinta / %Valintakoevalinta / paikatValintakoevalinta / valitut
202220840 %314320
202122640 %341353
202020740 %312411
201911020 %413427
201800519*540
201700536*546
*Vuoteen 2018 asti oli käytössä yhteispistevalinta ja valintakoevalinta. Valtaosa hakijoista valittiin todistuspisteiden ja valintakoepisteiden yhteistuloksen perusteella.

Sisäänpääsyprosentti oikeustieteelliseen

Sisäänpääsyprosentin laskeminen oikeustieteelliseen ei ole kovin yksinkertaista, jos sisäänpääsyprosentin perusteella halutaan selvittää todennäköisyyttä päästä sisään oikeustieteelliseen.

Oikeustieteelliseen hakee vuosittain tuhansia haamuhakijoita, jotka aiheuttavat tilastollista harhaa sisäänpääsyprosenttiin. Valintakokeeseen osallistuu valtaosa hakijoista, mutta tuhansia hakijoita tippuu pois ennen valintakoetta. Osa hakijoista hakee oikeustieteelliseen toissijaisena vaihtoehtona.

Seuraavassa taulukossa on käytetty kaikkia hakijoita ja paikkansa vastaanottaneita hakijoita. Sisäänpääsyprosenttia ei ole laskettu teoreettisten aloituspaikkojen perusteella.

Sisäänpääsyprosentti kaikki hakijat: Sisäänpääsyprosentti on laskettu vertaamalla kaikkia opiskelupaikan oikeustieteellisen päähaun kautta vastaanottaneita hakijoita sekä kaikkia oikeustieteelliseen hakeneita.

Sisäänpääsyprosentti valintakokeen kautta: Sisäänpääsyprosentti on laskettu vertaamalla kaikkia opiskelupaikan oikeustieteellisen valintakokeen kautta vastaanottaneita hakijoita sekä kaikkia oikeustieteelliseen hakeneita lukuun ottamatta todistusvalinnan kautta hyväksyttyjä.

Teoreettinen sisäänpääsyprosentti: Sisäänpääsyprosentti on laskettu vertaamalla valintakokeeseen varattuja aloituspaikkoja sekä kaikkia oikeustieteelliseen hakeneita lukuun ottamatta todistusvalinnan kautta hyväksyttyjä.

Sisäänpääsyprosentti
valintakokeen kautta
Sisäänpääsyprosentti
kaikki hakijat
Teoreettinen
sisäänpääsyprosentti (valintakoe)
20226,3 %10 %6,2 %
20216,2 %9,7 %6,0 %
20206,6 %9,6 %5,0 %
20197,2 %8,9 %7,0 %
20189,4 %
20179,9 %

Kaikki hakijat eivät osallistu pääsykokeisiin, joten tosissaan hakemalla todennäköisyys päästä sisään oikeustieteelliseen valintakokeen kautta on suurempi. Tosissaan olevien hakijoiden selvittäminen onnistuu parhaiten vertaamalla valintakokeeseen osallistuneita sekä valintakokeen kautta valittuja.

Vuonna 2020 valintakokeeseen osallistui 4506 hakijaa. Valintakokeen kautta valittiin lopulta 411 hakijaa. Näin laskettuna valintakokeen kautta hakevien sisäänpääsyprosentti nouseekin jo 9,1 %:iin. Kaikista hakijoista noin 65–75 prosenttia osallistuu kokeeseen. Näistäkin hakijoista osa on sellaisia, jotka käyvät vain katselemassa koetta.

201720182019202020212022
Sisäänpääsyprosentti
valintakokeen kautta
(ensisijaiset hakijat)
11,7 %*10,8 %*8,3 %8,2 %7,8 %7,0 %
* Vuoteen 2018 asti jokainen hakija suoritti valintakokeen, mutta todistuksen pisteet laskettiin yhteispistekiintiöön. Vain valintakokeeseen osallistumalla todennäköisyys oli pienempi.

Kaikki hakijat sisältävät hakijat, jotka ovat hakeneet ainakin yhteen suomenkieliseen oikeusnotaarin koulutusohjelmaan.

Ensisijainen hakija tarkoittaa hakijaa, jonka ensimmäinen hakutoive on ollut jokin suomenkielinen oikeusnotaarin koulutusohjelma.

Ensikertalainen hakija tarkoittaa hakijaa, joka ei ole aikaisemmin suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eikä vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai on ottanut opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa. (Yliopistolaki 36 b § 1 momentti.)

Tervetuloa Lähtölaukaus-kurssille ja oikikseen hakijoiden sisäpiiriin!

Tarjoamme sinulle Lähtölaukaus-kurssin maksutta. Lisäksi saat oikikseen hakijoiden sisäpiiriin kuuluvaa tietoa sekä oppimiseen, juridiikkaan ja oikeustieteelliseen hakemiseen liittyvien kurssien ja palveluiden mainontaa.

Osallistuminen

Kurssi on toteutetut niin, että saat sähköpostiisi luennon sisällön yhteenvedon ja linkin kurssisisältöön. Kurssille osallistuminen ei edellytä käyttäjätunnusta. Sinun tulee antaa osallistumista varten sähköpostiosoitteesi ja etunimesi. Mikäli annetuissa tiedoissa on virheitä, niin osallistumisoikeus evätään.

Kuulut ilmoittautumisesta alkaen oikikseen hakijoiden sisäpiiriin.

Kurssin sisältö

Lähtölaukaus-kurssi kostuu lyhyistä ja ytimekkäistä videoista, tehtäväesimerkeistä ja erilaisista ohjeistuksista. Luennot ovat miniluentoja.

Kurssi alkaa 7.1.2023, jolloin toimitamme ensimmäisen johdantovideon. Jos ilmoittaudut vasta tämän jälkeen Lähtölaukaus-kurssille, saat ensimmäisen videon noin vuorokauden kuluttua ja seuraavat miniluennot 14 päivän sisällä liittymisestä.

Kurssi kostuu seuraavista miniluennoista:

  1. Johdanto (julkaistaan 7.1.2023)
  2. Lukutekniikka (julkaistaan 11.1.2023)
  3. Vastaustekniikka (julkaistaan 16.1.2023)
  4. Fiksumpi tapa treenata (julkaistaan 20.1.2023)

Esimerkkitehtävä toimitetaan vastaustekniikkaa käsittelevän videon yhteydessä. Perusosioiden lisäksi kurssiin voi kuulua lisäaineistoa.

Sisällön laatu ja muutokset

Palveluntarjoajalla on oikeus tehdä sisältöön muutoksia ja päivityksiä sisällön laadun parantamiseksi, juridisten seikkojen takia tai uuden tiedon päivittämiseksi. Palveluntarjoajalla ei ole velvollisuutta toimittaa päivityksistä sisältöön.

Palveluntarjoajalla on lakisääteinen virhevastuu palvelun toiminnasta.

Digitaalisen sisällön käyttäminen

Sisällön käyttäminen edellyttää kolmannen osapuolen markkinointi- ja tilastoevästeiden hyväksymistä. Sisältö on käytettävissä yleisimmillä päivitetyillä selaimilla mobiililaitteilla ja tietokoneilla.

Sisältö on käytettävissä vähintään 14 päivän ajan kurssin alkamisesta.

Osallistumisen ja suostumuksen peruutus

Voit koska tahansa poistua sähköpostilistalta sähköpostin alaosasta löytyvän linkin kautta. Jos poistut listalta, sinun tulee pidättäytyä käyttämästä digitaalista sisältöä tai palvelua ja saattamasta sitä kolmansien osapuolten saataville.

Tekijänoikeuksien kunnioittaminen

Saat ei-yksinomaisen määräaikaisen käyttöoikeuden sisältöön yksityistä käyttöä varten.

Kurssin sisältö on suojattu tekijänoikeuksilla ja muilla immateriaalioikeuksilla. Sinulla ei ole oikeutta kopioida tai levittää suojattua sisältöä ilman erillistä lupaa. Sisältö on suojattu teknisellä suojauksella. Tekijänoikeuksien rikkomisesta seuraa automaattisesti korvausvelvollisuus.

Yksityisyytesi kunnioittaminen

Kunnioitamme yksityisyyttäsi. Käsittelemme henkilötietojasi tietosuojaselosteemme mukaisissa käyttötarkoituksissa. Sinulla on tietosuojaselosteessa ilmenevät oikeudet henkilötietoihisi.

Palveluntarjoaja

Lekantti Oy
Eteläesplanadi 2
00130 Helsinki Finland
[email protected]
0400 864 825
Y-tunnus: 3108056-8

Päivitetty 1.11.2022