Oikeustieteelliseen on sen verran tunkua, että rima on noussut korkealle. Jos aiot tuon riman ylittää, sinun täytyy saada paineen alla aikaan huippusuoritus. Tällaiset huippusuoritukset eivät synny sattumalta.

Valintakokeessa menestymistä ei tarvitse antaa ainoastaan kohtalon käsiin, vaan omiin menestymismahdollisuuksiin on mahdollista vaikuttaa. Sisäistämismenetelmän omaksuminen auttaa sisäistämään lukemansa asiat.

Toimivaksi todettu menetelmä, jolla sisäistät valintakoekirjallisuuden nopeammin

Pelkkä lukeminen ja muistiinpanojen kirjoittaminen ei ole tehokas tapa saada aikaan riittävän tarkkaa muistijälkeä. Katso luento ”Tarvitset täsmällistä osaamista” [Vain jäsenille].

Kun sisäistämiseen käyttää puolestaan vaihe vaiheelta etenevää menetelmää, voi saada tarkempia ja pysyvämpiä muistijälkiä. Riittävän täsmällinen osaaminen on edellytys valintakokeessa onnistumiseen.

Yleinen virhe oikeustieteellisen valintakokeeseen valmistautumisessa

Hyvin yleinen keino pyrkiä saavuttamaan täsmällinen osaaminen on kaataa tietoa päähän tuntitolkulla. Monilla on lisäksi juurtunut ajatus, että oppiminen on sitä tehokkaampaa, mitä useammalla tavalla tietoa kaataa päähän.

Tällainen juurtunut ajatus saa uskomaan, että valintakoekirjallisuuden oppimiseen tarvitsee äänikirjoja ja luentosarjoja. Usein ajatus on, että tällaisilla menetelmillä voi pyrkiä saamaan tietoa päähän hetkinä, jolloin ei pysty tai jaksa enää lukea.

Taka-ajatuksena voi olla tehdä kaksi asiaa yhtä aikaa ja näin kasvattaa lukuaikaa. Toisaalta tallenteen kuunteleminen voidaan kokea kevyemmäksi kuin prosessoiva lukeminen.

Kaikki opiskeluun käytetty aika ei ole kotiin päin

Moni hakija havahtuu viimeistään kymmenien luentojen seuraamisen jälkeen siihen, että luennoista jää päähän vain pääpointteja. Samoin äänikirjojen kuuntelun jälkeen kuulemastaan pystyy toistamaan vain yleisellä tasolla pääpointit.

Joissakin opinnoissa tällainen pääpointtien hallitseminen on riittävää, mutta oikeustieteen valintakokeessa vaaditaan täsmällisempää otetta.

Äkkiseltään voisi ajatella, että kaikenlainen oppiminen on joka tapauksessa kotiin päin. Sitä paitsi luennoilta ja tallenteilta voi oppia asioita.

Luentoihin ja tallenteiden kuunteluun käytetyllä ajalla on kuitenkin vaihtoehtoiskustannukset. Aika on yleensä pois palautumisesta ja prosessoivasta lukemisesta.

Syöksykierre tolkuttoman pitkiksi venyvistä lukupäivistä

Useiden kymmenien tai jopa satojen tuntien luentosarjojen mahduttaminen yhteen kuukauteen ei ole helppo temppu. Se tarkoittaa väistämättä sitä, että lukupäivistä tulee tolkuttoman pitkiä.

Tolkuttoman pitkät lukupäivät vähentävät palautumiseen käytettävää aikaa. Se on esimerkiksi pois säännöllisestä hikiliikunnasta. Hikiliikunnaksi voidaan laskea vain sellainen liikunta, josta tulee hiki. Luennolle löntystäminen ei useinkaan ole tällaista liikuntaa, vaikka kaikenlainen arkiliikuntakin on hyväksi.

Liikunnalla on puolestaan suora yhteys unenlaatuun ja yleiseen jaksamiseen. Unenlaatu puolestaan on yhteydessä opitun muistamiseen sekä kykyyn oppia uusia asioita.

Päivien ahtaminen täyteen voi ajaa syöksykierteeseen, vaikka lukusuunnitelmassa kaikki on voinut vaikuttaa vielä realistiselta. Jos sinulla on tällainen kokemus taustalla, on hyvä tiedostaa, että tällaiseen syöksykierteeseen ei ole pakko ajautua.

Prosessoiva lukeminen tuottaa tuloksia

Kaikki lukeminen ei ole samanarvoista lukemista. Oppimista tapahtuu, kun opittavaa asiaa prosessoi. Valintakokeeseen lukeminen on enemmän opittavan asian työstämistä tai prosessointia kuin romaanin lukemista.

Merkittävä osa lukuajasta pitäisi olla tällaista luetun prosessointia eri tavoilla. Prosessoivassa lukemisessa tietoa ei kaadeta sellaisenaan päähän, vaan opittavaa asiaa työstetään pysyvämmän muistijäljen aikaansaamiseksi.

Pelkkä asioiden toistaminen ei ole tehokasta prosessointia. Luentokalvojen muistiin kirjoittaminen on hyvä esimerkki tällaisesta toistamisesta, jossa prosessointi on hyvin heikkoa, vaikka asiat kirjoittaisi hieman eri sanoin.

Oikeustieteellisen valintakokeessa olennaiset asiat osattava täsmällisesti

Oikeustieteellisen valintakokeessa täytyy olennaiset asiat osata täsmällisesti. Pelkkien pääpiirteiden omaksuminen ei riitä.

Asioiden opettelussa kannattaa edetä systemaattisella sisäistämismenetelmällä, jossa tietoa omaksutaan vaihe vaiheelta.

Olennaista sisäistämismenetelmän käyttämisessä on, että aikaa ei käytä liikaa vain sisällön hahmottamiseen ja pintapuoliseen oppimiseen, vaan vie sisäistämisen pidemmälle.

Luennon sisältö
0% Suoritettu 0/1 Steps