Hakuopas 2021

Oikeustieteelliseen hakeminen

Oikeustieteelliseen on monta reittiä. Suomalaiseen yliopistoon oikeustiedettä voi päästä opiskelemaan todistusvalinnan, valintakokeiden, Oikeusguru-kilpailun tai avoimen väylän kautta.

Tämän oppaan tarkoituksena on koota yhteen oikeustieteelliseen hakemisen kannalta olennaista tietoa. Koronatilanteen takia tiedot voivat muuttua nopeasti, siksi tämän oppaan lisäksi kannattaa tukeutua viralliseen lähteeseen eli Oikeustieteet.fi sivustoon.

Miksi lukisit tämän hakuoppaan?

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Sisällys

Niko Puranen
Niko Puranen
OTM 2019 Helsingin yliopisto, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja ja Lekantti Oy:n perustaja.

Miksi hakea oikeustieteelliseen?

Oikeustieteelliseen haetaan useista eri syistä. Osalle juristin ammatti on jo lapsuuden haave. Toisille kiinnostus juridiikkaan on herännyt myöhemmin juridisia kysymyksiä kohdatessa tai suoratoistopalveluiden sarjoja katsellessa.

Harva oikeustieteelliseen hakija todella tietää, mihin on hakemassa. Vääristyneet kuvat juristin ammatista ovat hyvin yleisiä. Suomen Asianajajaliitto on jopa päätynyt palkkaamaan media-asianajajia oikaisemaan yleisiä harhaluuloja.

Suomessa oikeussaleissa ei ole sellaista draamaa, josta saisi kiinnostavan sarjan tehtyä. Asiat esitetään asioina. Ulkopuoliselle käsittely voi näyttää tylsältä.

Jutussa perille oleville juristeille käsittely on usein mielenkiintoista. Juridinen argumentoitu kohtaa salissa ilman näyttävää draamaa, mutta kulisseissa samppanjaa voidaan kilistellä jutun voiton kunniaksi.

Oikeudessa voidaan käsitellä rikos-, riita- tai hakemusasioita taikka hallintoasioita. Jokainen prosessi on omanlaisensa.

Riita-asioissa jutun voittaminen ei ole aina kiinni juristin paremmuudesta, vaikka voittoon hyvän juristin olisi tähdättävä oikeussalissa. Usein asiat ratkaistaan riita-asioissa ilman tuomioistuinkäsittelyä. Hyvä asianajajatapa edellyttää sovinnollisuutta. Ilman sovinnon tunnustelua juttuja ei saa viedä oikeuteen.

Rikosasioissa puolustuksen tavoitteena ei ole useinkaan kiistää kaikkia rikoksia. Puolustuksella pyritään oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, jossa ei tuomita ankarampaa rangaistusta kuin vastaavista teoista yleensä tuomitaan.

Hallintoasiat ovat usein enemmän kirjallisten selvitysten perusteella tehtävää laintulkintaa, jonka tavoitteena on pitää hallinnon päätökset linjassa.

Juristin tehtävät eivät rajoitu tuomioistuimiin. Oikeastaan melko harva juristi osallistuu aktiivisesti tuomioistuinkäsittelyihin.

Juristikoulutuksen tarjoamat mahdollisuudet ovat niin laajoja, ettei kaikkia vaihtoehtoja ole mielekästä käydä tässä läpi. Koulutus antaa hyvän pohjan toimia hyvin erilaisissa tehtävissä.

Juristit työllistyvät niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin palvelukseen. Juristeja työllistävät valtio, kunnat, seurakunnat, EU-elimet, pankit, asianajo- ja lakiasiaintoimistot, ammattiliitot, yhdistykset ja yritysten lakiosastot. Uraa voi lähteä myös tekemään tutkijana jatkamalla opintoja yliopistossa.

Yhtä yhtenäistä urapolkua on mahdoton piirtää, koska kirjo on niin valtava. Monille se, että juristin tutkinto mahdollistaa työskentelyn hyvin monenlaisissa tehtävissä on syy hakea oikeustieteelliseen.

Oikeustieteen maisterin tutkintoa pidetään usein arvostettuna. Tutkinto itsessään ei tee kuitenkaan kestäkään arvostettua henkilöä. Oikeustieteen maisterin tutkinto on kuitenkin hyvä pohja lähteä luomaan uraa, joka kerää muilta arvostusta.

Taloudelliset syyt ovat myös yksi syy hakea oikeustieteelliseen. Keskimääräinen ansio on alalla suomalaisten keskipalkkaa enemmän. Yleisesti ottaen palkka nousee uran kehittyessä hyvin nousujohteisesti. Vastavalmistuneilla aloituspalkat harvoin yltävät juristin keskipalkkaan. Työpäivien pituus voi sen sijaan olla pitkiä.

Oikeustieteen maisterin tutkinnon jälkeen on vielä oltava valmis tekemään paljon töitä, jotta saavuttaa maineikkaan asiantuntijan aseman. Tutkinto antaa pitkässä juoksussa mahdollisuuden hyviin ja vakaisiin ansioihin.

Työllisyys juristeilla on pääsääntöisesti hyvä. Pelkän tutkinnon perusteella töihin ei tulla repimään. Tutkinnon lisäksi työkokemuksen kartuttaminen on tärkeää jo ennen valmistumista. Henkilöbrändin ja verkostojen luomisella voi saada etua muihin hakijoihin nähden.

Monipuolinen ja vahva kielitaito on suureksi eduksi työllistymisessä. Juristin työ on hyvin paljon kirjoittamista, viestintää ja neuvottelua.

Oikeustieteelliseen kannattaa hakea, jos tuntee kiinnostusta juridisten ongelmien ratkaisuun ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ammatissa pääsee tavalla tai toisella auttamaan muita.

Oikeustieteen valintakoe 24.5.2021 klo 14–18

Valintakokeet ovat edelleen se pääväylä oikeustieteelliseen, vaikka todistusvalintaa onkin viime vuosina merkittävästi lisätty. Tietoa vuoden 2021 valintakokeesta tulee Oikeustieteet.fi sivustolle myöhemmin tänä vuonna.

Valintakoekirjat julkaistaan 22.4.2021.

Oikeustieteen todistusvalinta 2021

Ylioppilastodistuksen perusteella valitaan 40 % hakijoista. Oikeustieteelliseen voi periaatteessa päästä lukematta yhtään oikeustieteellistä tekstiä. Kirjoituksissa erittäin hyvin menestyminen riittää opiskelupaikkaan.

Käytännössä moni todistuksen perusteella valittavakin joutuu lukemaan valintakokeeseen, koska tieto todistuksella valittavista tulee niin myöhään.

Jos on kirjoittanut hyvin, voi olla haastavaa motivoida itsensä lukemaan valintakokeeseen. Valintakokeeseen lukeminen lämmittelee kuitenkin alustavasti oikeustieteellisessä opiskeluun.

Opiskeluvalmiuksia tiedekunnassa voi kehittää käymällä Oikistreeni -verkkokurssin. Kurssi valmistelee myös oikeustieteellisessä opiskeluun.

Oikeusguru 2020

Vuonna 2021 on mahdollista jälleen päästä Oikeusguru-kilpailun kautta oikeustieteelliseen. Kilpailu järjestetään lukioissa 11.11.2020.

Osallistuminen edellyttää, että lukio on ilmoittautunut mukaan kilpailuun. Kilpailuun voi ilmoittautua yhteiskuntaopettajan kautta syksyn aikana. Lisätietoa Oikeusgurusta.

Avoimen väylä

Avoimessa yliopistossa oikeustieteen opintoja lukemalla voi ansaita opiskelupaikan.

Jos valintakokeissa ei tunnu tulevan menestystä, niin avoimessa yliopistossa opiskelua kannattaa kokeilla. Avoimen väylän vähäiset paikat ovat erittäin kilpailtuja. Tämä tarkoittaa, että kursseista vaaditaan hyvää keskiarvoa, jonka saavuttaminen voi olla haastavaa.

Kursseja suorittamalla voi saada kuitenkin uutta innostusta hakemiseen, vaikka opiskelupaikka ei avoimen väylän kautta irtoakaan.

Avoimen yliopiston opintojen tukena voi myös käyttää Oikistreeni -verkkokurssia.